Liikenteen verotus

Viime viikkoina suomalaisia on mietityttänyt Bernerin mustat laatikot, jotka seuraavat autoilijoiden sielunelämää. Ajamisen perusteella voidaan sitten ihmisiä verottaa. Kruunu on aina tarvinnut omansa ja niin toimitaan myös jatkossa. Keinot vain vaihtelevat. Salaliittoteoreetikoille syötetään mustilla laatikoilla aineksia spekulointia varten.

Toinen, vielä isompi asia on sitten liikenne- ja viestintäministeriön juuri julkaisema liikenneverkkouudistus. Mutta lähdetään pienemmästä liikkeelle. Jos yksinkertaisessa asiassa on jo paljon vikaa, niin sitten vielä isommassa uudistuksessa on potentiaalia virheiden suurenemiselle.

Silloin tällöin sattuu niin, että nimimies toisaalla ajattelee asiasta samalla tavalla kuin allekirjoittanut. St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen on sen verran poikkeuksellinen onnistuja, että hänestä pitäisi tehdä oma juttunsa. Teolliset rikastujat ovat tämän päivän Suomessa harvinaisia.

Autoilijan menovedessä on veroja luokkaa 65 prosenttia. Jokaisesta ajetusta kilometristä maksetaan. Jos tarkkoja ollaan, autoilija maksaa myös tyhjäkäynnistä. Siitä ympäristö kiittää. Järjestelmä on jo nyt käytössä. Anttonen ei keksi tehokkaampaa tapaa verottamiselle. On mielenkiintoista aikanaan nähdä, että mikä on eduskunnan lopullinen vastaus liikenteen verottamiseen.

Suurempi ongelma sitten on se liikenneverkon yhtiöittäminen. Anttonen ei usko rahoitusvaikeuksiin perusteluna uudistukselle. Valtio saa lainaa varmasti samoin kuin kokonaan julkisesti omistettu yhtiö. Vastaavasti voidaan piruilla, että yhtiöitetään sosiaaliturva. Sen jälkeen ei ole budjettihuolia. Elämä on niin helppoa.

Anttonen kovasti kaipaa liikenneverkkoyhtiön ajatusmallin pihviä. Ehkä hän itse alitajuntaisesti paljastaa sen. Jos niin hulluun järjestelmään mennään, niin sitten St1 hyökkää markkinoille mukaan. Liian muutosvastarintainen ei saa olla. Uskon kaikkeen sellaiseen toimintaan, jossa Anttonen on mukana.

Melkein poikkeuksetta kaikki verouudistukset suunnitellaan budjettineutraaleiksi. Valtion tarpeet rahalle toki ymmärtää, joten täytyy olla varovainen. Verotuksella on mielestäni suuria vaikutuksia ihmisten taloudelliseen käyttäytymiseen. Hyvä uudistus, koskee se sitten vanhentunutta autokantaamme tai monimutkaista sosiaaliturvajärjestelmää, tunnistaa aluksi nykytilan pullonkaulat.
Määritelmällisesti pullonkaulan tunnistaminen vapauttaa hyvän pullon hengen. Tarkoitan tällä tietysti dynaamisia vaikutuksia. Yhteiskunnan hyvän kakun kasvattamisen politiikkaa näkee aivan liian vähän. Vallalla on vain nykyisen kakun jakaminen eri tavoin. Todella huono politiikka johtaa kakun pienenemiseen. Kreikka on siitä surullisen hyvä esimerkki.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.