Back to Top

Jälkiviisauden loppu

Yleisradion Jälkiviisaat on jo aiemmin toiminut inspiraation lähteenä ajatuksilleni. Sama ohjelma antaa aihetta jo toistamiseen. Sanoisin ohjelmaa silloin varsin vaikuttavaksi, koska käytännössä en sitä edes katsele. Kalle Isokallio on ilmeisesti poistunut ohjelmasta. Anteeksi nyt vaan muille esiintyjille, mutta tietty terävyys on määritelmällisesti poistunut.

Areenan perusteella Isokallio esiintyi viimeisen kerran syyskuun 11 päivänä. Liekö täysin sattumaa, mutta päivämäärään liittyy tunnettua tuskallista symboliikkaa New Yorkin kaksoistornien sortumisineen. Ehkä Jälkiviisaat onnistuvat menestyksellisesti luomaan nahkansa. Takavuosina entisen syyttäjä Ritva Santavuori oli myös kärkäs keskustelija. Liiallinen kulmikkuus johti ohjelmasta poistumiseen. Hänen kirjansa olivat suosittuja. Nuorehkot naiset ostopäätöksineen eivät voi olla väärässä.

Jälkiviisauden loppuminen on vain sanahelinää otsikossani. Asioiden viisasteleminen jälkikäteen ei tule loppumaan koskaan. Harvinaisempaa on hyvien ajatusten esittäminen rohkeasti etukäteen. Kalle Isokallio on myös tässä suhteessa myönteinen poikkeus. Hän esiintyy säännöllisesti Iltalehden blogistina. Onneksi olen lukenut vain yhden Kallen lukuisista teksteistä. Muuten voisin heittää aivot narikkaan ja pelkästään toistaa hänen ajatuksiaan.

Internetin ihmeellisestä maailmasta hakusanalla Tönö vinossa löytyy Kallen hengentuote julkisen sektorin koosta. Omintakeisella tyylillään hän naulaa maan rakoon taloustieteilijät, jotka kiistelevät sopivan julkisen sektorin koosta suhteessa koko kansantalouteen.

50 % rajapyykin lähestyminen lamauttaa talouden. Tämä tapahtuu siis riippumatta siitä, miten julkiset rahat käytetään. Verotus muodostuu niin korkeaksi, että ainoa mahdollisuus parantaa elintasoaan, on keplotella itselleen enemmän tukea. Kokonaisuus näyttää hölmöläisten jutulta, mutta yksilö toimii silloin järkevästi. Yleensä vähiten veroja maksavat isoimmalla äänellä vaativat itselleen etuja.

Isokallion mielestä hallituksen paras lupaus olisi se, että lupaa olla tekemättä yhtään mitään! Aluksi tämä voi kuulostaa todella oudolta. Kalle perustelu on seuraava. Sellainen lupaus lisää ennustettavuutta ja pakottaa yritysjohtajat itse yrityksensä sisällä parantamaan tuotteitaan ja tuottavuutta.

Isokallio on televisiossa luvannut vastata valtiovarainministerien puheluihin, jos häneltä kysytään neuvoa. Budjettikirjasta voidaan helposti leikata neljännes, ilman että siitä seuraa mitään haitallista. Ministerit eivät ilmeisesti ole vaivautuneet.

Isokallio voisi mielestäni lopettaa käpykaartilaisen pensaasta huutelemisen ja lähteä politiikkaan mukaan. Kunnallisvaalit ovat aivan nurkan takana.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.