Nato ja Ruotsi

Erilaisia Nato-selvityksiä ja mielipidetiedusteluja ilmaantuu kuin sieniä sateella. Tavallisella kansalaisella on vaikeuksia pysyä perässä. Erityisesti kun johtopäätökset ovat osin ristiriitaisia. Ilmiö on tuttua myös Ruotsista. Yleiseen mielipiteeseen vaikutetaan enemmän tai vähemmän tahattomasti. Liityn samoin joukkoon tummaan. Suomessa saa Nato-intoilijan leiman todella helposti otsaansa.

Kolmen vuoden päästä Nato saavuttaa organisaationa 70 vuoden iän. Ei sinällään hassumpi saavutus. Kansallisvaltioilla on erilainen muisti sodan suhteen. Toisessa maailmansodassa Tanska ja Norja miehitettiin. Nämä maat olivat ensimmäisten joukossa perustamassa Natoa. Valtio kaipaa turvallisuutta.

Ruotsi ei vuosisatoihin pahemmin ole joutunut kärsimään. Asevelvollisuus on lakkautettu ja pienellä ammattiarmeijalla hommien uskotaan hoituvan. Asukkaiden mielipiteet ovat mielenkiintoisesti silti kallistuneet Naton kannalle.

Suomessa tarina on tietysti omansa. Meillä elää sitkeästi sankarimyytti, jossa me hoidamme tilanteessa kuin tilanteessa vankasti omat asiamme ja siksi pysymme ulkona sotilasliittoumista. Historiamme on kieltämättä komea. Kenraalit valmistautuvat aina edelliseen sotaan. Tulevaisuuden uhkakuvia ei voi tarkasti tietää. Suomalaiset ovat silti vankasti Natoa vastaan.

Tavallaan jo neljäs erilainen suhtautumistapa löytyy joukosta Puola, Tsekki ja Unkari. Nämä maat liittyivät Natoon neljännessä vaiheessa. Muista entisen Varsovan liiton maista mainittakoon muun muassa Viro, Latvia ja Liettua vuoden 2004 viidennessä laajentumisessa. Varmaan kullakin maalla oli omat hyvät syynsä.

Edellä on lueteltu pitkä lista Venäjälle läheisiä maita. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun lukee melko tuntemattomista suuruuksista koostuvan nelihenkisen Nato-arviointityöryhmän tuloksia. Tai siis tarkkaan ottaen mediatiedotteita selvityksestä, koska kiireiseen nykymaailmaan ei kuulu alkuperäislähteiden tarkastelu. Suomen Nato-jäsenyyteen Venäjä kuulemma vastaisi ”ankaralla poliittisella ja taloudellisella painostuksella”.

Mutta näin ei ole käynyt muiden kohdalla. Miksi Suomi olisi erilainen? Suomella on tietysti maarajaa Venäjän kanssa. Mutta niin on aika paljon myös Baltian mailla. Ja vielä lisää, jos laskee Valko-Venäjän Venäjän kanssa samoin ajattelevaksi.
Mielestäni arviointityöryhmä menee metsään arvioidessaan Ruotsin merkitystä. Sotilaallisessa mielessä diskuteeraava kansankoti jää aina marginaaliin. Jo ammoisina aikoina suomalaiset hakkapeliitat olivat parempia sotureita. Nämä asiat eivät helposti muutu. Suomen tulee tehdä itsenäisesti oma arvionsa Natosta ja kertoa päätös naapurimaalle. Vaikka Ruotsin sotamahtia epäilen, niin kaksin aina kaunihimpi.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.