Lapsiperheet, terveyspalvelut ja yrittäjät. Siinä on sellaisia otsikkoja, joilla ennen vaaleja on todella paljon puolustajia. Suomessa puheen määrä ei valitettavasti ole yhteydessä asioiden todellisen tilan kanssa. Kukapa ei olisi kuullut esimerkiksi koulujen järjestyshäiriöistä tai terveyskeskuspalvelujen toimimattomuudesta. Keskitytään tällä kertaa yrittämiseen.

 

Yhteisten asioiden parantaminen on vähän paradoksaalista. Mikäli selkeitä ideoita on, niin todennäköisesti ne eivät ole uusia. Miksi sitten uudistuksia ei ole toteutettu jo aiemmin? Yksi syy varmasti on se, ettei kansanedustajakollegalle haluta sulkia hattuun. Omalle poliittiselle uralle on lyhytnäköisesti parempi vastustaa muiden ideoita. Lopputulos on sitten, että mikään ei muutu.

 

Sanon reippaasti, että yrittäjien hyväksi ei voi paljoa tehdä. He ovat niin sanotusti oman tiensä kulkijoita. Silloin pykälä sinne tänne ei paljon vaikuta. Tarkoitan tässä kohtaa lähinnä yrittäjänä aloittamisen päätöstä. Sen sijaan voidaan kyllä osoittaa toimenpiteitä, jotka haittaavat. Lainsäädäntöä voisi sanoa naruksi, jolla voi kyllä kiristää muttei työntää eteenpäin.

 

Reilun kolmen vuoden takaa on olemassa päätös, jonka seurauksena yt-menettely laajennettiin 20-29 henkilön yrityksiin. Pelkkiä lakimuutoksia sanon sellaisiksi, jotka käytännössä eivät maksa mitään. Toki valmistelu vaatii työvoimaa, mutta vuosittaisia budjettivaikutuksia ei tule. Mitä tämä muutos sitten sai aikaan?

 

Yrittäjien kyselyn mukaan seurauksena on byrokratiaa ja kustannuksia ilman hyötyjä. Kaiken pahinta on, että sanktioiden pelko hidastaa ja jopa ehkäisee yritysten kasvua. Lisämausteena on saatu epätyypillisiä työsuhteita, alihankkijoita ja vuokratyövoiman käyttöä. Tätä tuskin kukaan kaipaa. Onneksi aiempia päätöksiä voidaan säätää uudelleen. Verohallinnosta huonoja esimerkkejä löytyy niin paljon, että palstatila ei riitä.

 

Yhteiskunnan näkövinkkelistä katsoen yrittäjät ovat mainioita. He pitävät sairauslomia mahdollisimman vähän. Työhön sitoutuminen on kohdallaan. Kaikista mielenkiintoisin ilmiö esiintyy ikääntyneemmillä yrittäjillä. He eivät tavallaan osaa jäädä eläkkeelle. Vastaava työmotivaatio pitäisi saada tartutettua kaikkiin.

 

Yrittäjiksi ryhtyneet menestyvät vaihtelevasti. Työ on todella kovaa. Eri tahoilta olen kuullut samansuuntaisia neuvoja tai menettelytapoja. Ensimmäiset kaksi vuotta yrittäjän pitää itse panostaa todella paljon. Henkilökohtaista palkkaa ei ainakaan suuremmassa mitassa kannata odottaa. Aikaa myöten yritykseen voi kertyä nettovarallisuutta, jonka perusteella voi sitten saada osinkoa. Tämä näennäinen verovapaus ollee Suomen suurimpia väärinkäsityksiä.

 

Uudet yrittäjät ovat kiinnostavia. Firman aloitus perustuu monesti sattumaan tai pidemmän aikavälin pohdiskeluun. Tavallaan sattumaksi voi sanoa Symbian-käyttöjärjestelmän yllä vellovaa epävarmuutta. Teoriassa alan osaajat voisivat hyödyntää ohjelmisto-osaamistaan ja teettää fyysiset puhelimet vaikka Kiinassa. Tämä tietysti edellyttää itsenäistä yrittämistä ja riskit ovat varmasti kovat.

 

Toisekseen ihmiset alkavat yrittäjiksi omasta palkkatyöstään. Monesta voi tuntua siltä, että työnantaja ei tarpeeksi arvosta hänen tekemistään. Kehitysideoitakin voi olla, mutta ne voivat kaikua kuuroilla korville. Omien työntekijöiden palkkaaminen on vastuullista. Mikäli sellainen asia ei pelota ja liikeideaa tuntuu löytyvän, niin menoksi vaan. Suomessa edelleen konkurssin tehnyttä yrittäjää katsotaan kieroon. Muutosta asenneilmastoon kaivataan.

 

Yhteiskunta kurssittaa yrittäjyydestä haaveilevia. Se on ihan perusteltua toimintaa. Kummastusta herättää se, että työvoimatoimistojen kautta järjestettäviin koulutuksiin ei oteta kaikkia halukkaita. Tässä on suuri harkinnan paikka. Kenties tämä koulutus vaatisi lisää resursseja. Yhtäkään yritystä ei kannata haudata pöytälaatikkoon koulutuksen puutteen takia.

 

Ennen vaaleja ehdokkaat kosiskelevat yrittäjiä mahdollisen vaalituen merkeissä. Nyt vallitsevat vaalituen antajan markkinat. Toisaalta yritykset ovat kekseliäitä ehdokkaiden suuntaan. Ehdokkaan ostettavaksi on tarjolla erilaisia hilavitkuttimia, joilla vakuutetaan saatavan äänestäjän huomio. Demokratia ja markkinatalous kulkevat käsi kädessä.

 

 

 

Kommentit (0)

Kirjoita Kommentti

Nimi

Sähköposti

Kotisivu

Otsikko

Kommentti

pienennä | suurenna

Kirjoita näytetyt merkit

Lisää kommentti